Meilläpä se on paras seura! Tämähän on suorastaan itsestään selvää, että näin on. Meillä on paras seura! Olen toitottanut tätä omille ja näkemys on tuttu varmaankin monille ulkopuolisillekin. Mutta että paras, millä mittarilla mitaten? Seuraluokittelussa näyttäisimme olevan sijalla 69, piirin sisulisäluokittelussa yleensä sijoilla 2-4, Kalevan Maljassa sijalla 119 ja niin edelleen. Parhaita emme ole myöskään siksi, että muut olisivat huonompia (Hyi hel..., tällainen ajatus johtaisi siihen, että virtsa alkaisi valua korvista ja koko homma loppuisi hyvin äkkiä).
Seuraa voi hyvällä omallatunnolla sanoa parhaaksi silloin, kun siinä on riittävästi parhautta. Pääsin tällä viikolla määrittelemään, että mitä ihmettä se oikein on se maaginen parhaus ja tässäpä parhauden ominaisuuksia:

Parhaus on sitä, että tekee kaiken huolellisesti, niin hyvin kuin osaa.
Parhaus on sitä, että tekee niin paljon töitä, että tekemisen lopputulos vastaa sitä, minkä oikeasti osaa.
Parhaus on sitä, että opiskelee koko ajan uusia asioita. Kaikilta elämän osa-alueilta.
Parhaus on sitä, että ottaa muutkin huomioon ja sitä, että asiat voi tehdä myös toisin.
Parhaus on sitä, että osaa tarkkailla itseään ja osaa oppia itsestään uusia asioita.
Parhaus on myös sitä, että osaa kuunnella toisia.
Parhaus on sitä, että haluaa kokea uusia asioita.
Parhaus on sitä, että haluaa vain sen, mikä on järkevää.
Parhaus on sitä, ettei ole ahne.
Parhaus on sitä, että keskittyy tähän hetkeen.
Parhaus on sitä, ettei yritäkään tehdä kaikkia asioita, vaan vain niitä, mitkä ovat kiinnostavimpia.
Parhaus on sitä, että uskaltaa innostua ja rakastaa.
Parhaus on sitä, että uskoo siihen, mitä tekee.
Parhaus on sitä, että tahtoo aina tehdä kaiken paremmin, mutta on silti tyytyväinen siihen, mitä on saanut aikaan.
Parhaus on sitä, että tietää huomisen olevan parempi kuin tämän päivän.
Parhaus on sitä, että etsii asioista ensin hyvät puolet ja oppii niistä huonoista.
Parhaus on sitä, että puhuu totta. Ennen kaikkea itselleen.
Parhaus on sitä, että tuntee pelkonsa, mutta rikkoo rajansa siitäkin huolimatta.
Parhaus on sitä, että tajuaa nauttia tästä hetkestä.

Parhauteen liittyy myös muita aspekteja, mutta ajatus on varmaan selkeä. Parhautta kannattaa tavoitella. Ja kun sitä on tarpeeksi, siitä kannattaa myös olla ylpeä. Parhautta!