|
|
 |
Seppo Lahdenkauppi
1988
60-vuotisjuhliaan LU vietti näyttävästi helmikuussa 1988. Nuorilla oli oma disconsa, aikuisjäsenet
ja seuran merkittävimmät tukijat kokoontuivat juhlaillallisilla Hotelli Kaatrahovissa. Pääjuhla pidettiin
14.2. Brahe-salissa. Ansiomitaleja, -merkkejä ja -levykkeitä jaettiin lähes 50 kappaletta (kuva). Sähkein ja
erilaisten lahjoitusten myötä seuraa onnitteli 50 yhteisöä ja yksityistä sekä Karjalainen että Lieksan
lehti kirjoittivat laajasti LU:n urheilutoiminnasta ja juhlista.
Vuoden kuluessa seuraamme ja sen jäseniä muistettiin seuraavin huomionosoituksin: SUL palkitsi LU:n
PK:n piirin ainoana seurana 1000 mk:n stipendillä eteenpäinmenon ansiosta nuorten ikäluokkien yleisurheilussa.
Myös Heino Muikku sai SUL:n stipendin, joka julkistettiin Kalevan Kisoissa (Heino kuvassa). Hän sai lisäksi piirin
yleisurheilujaoston myöntämän seuratoimitsijan palkinnon. Piirin johtokunta nimesi Jorma Kinnusen vuoden
nuorisovetäjäksi. Lieksan kaupungin nuorisolautakunta valitsi Ira Kinnusen (Jorman tytär) esimerkilliseksi
nuoreksi.
Seura-avustusta LU sai Lieksan kaupungilta 27 000 mk. Ohjauspalkkiot ja muut avustukset mukaan lukien
tuki oli 40 000 mk. Sepot hallitsivat LU:ssa: puheenjohtajana Seppo Lahdenkauppi, sihteerinä Seppo
Naumanen, varapuheenjohtajana Seppo Tuhkanen sekä juoksijoina Sepot Härkönen, Eronen ja Muikku.
NUORI SUOMI - kampanja ja SUURKISA 1990 - projekti käynnistyivät. LU ja LieHS saivat uuden sini-valko-keltaisen
verryttelypuvun.
1989
Apulaiskaupunginjohtaja Aulis Korpelaisen myötävaikutuksella Kuhmonkadun koululle saatiin 70 m:n
juoksumatto (kuva). Ohjattuja harjoitustilaisuuksia oli runsaasti ja osallistujia niihin kirjattiin 13 966.
vuoden lopussa seurassa oli 597 jäsentä.
Lieksan liikuntatoimenjohtaja vaati poliisitutkintaa kahden LU:n seuratoimitsijan ajettua ja
parkkeerattua autonsa urheilukentän viereiselle nurmikolle. Kuulustelujen jälkeen asia raukesi.
Liikuntatoimenjohtaja ei esittänyt rangaistusvaatimusta eikä Lieksan kaupunki korvausvaatimusta.
Myöhemmin alueelle tehtiin pysäköintialue kahdelle autolle. Toukokuisista tapahtumista kirjoitti
ilmaislehti Lieksalainen erittäin värikkäästi elokuun numeroissa.
1990
SVUL:n SUURKISAT Helsingissä kokosivat LU:sta 78 osanottajaa Reino Rytiniemen (kuvassa oikealla) johdolla.
Johtokunta haki muutosta vapaa-ajanlautakunnan päätökseen seura-avustusten jaosta. Kaupunginhallitus
ei muutosesitystä hyväksynyt, mutta totesi päätöksessään, että jatkossa on kiinnitettävä enemmän
huomiota seurojen toimintaan avustuksista päätettäessä. Seuran tilinpäätös oli tappiollinen yli
15000 markkaa.
SM-mitalistien juhla pidettiin ensimmäistä kertaa Lieksassa. Järjestelyistä vastasivat SVUL:n
Pohjois-Karjalan piiri sekä LieHS, Naisvoimistelijat ja LU. Juhlassa palkittiin mm. Anne Lackman
ja hänen valmentajansa Antti Hämäläinen. (kuvassa juhlassa palkitut keihäänheiton Euroopan Mestari Päivi Alafrantti,
Maailman Mestari Seppo Räty, sekä valmentajansa Eino Maksimainen vas.)
Valtakunnalliseksi laturetkeksi suunniteltu 8. Bomba-Brahea - hiihto jouduttiin perumaan, koska
latua ei voitu avata lumen vähäisyyden vuoksi. LIEKSA HIIHTÄÄ - puulaakiviesti yhdessä LieHS:n kanssa
järjestettiin 10:nnen ja samalla viimeisen kerran.
1991
Huoltoasemayrittäjä Tapio Kekäläinen aloitti toimintansa LU:n puheenjohtajana, sihteerinä aloitti
Lauri Partanen ja taloudenhoitajana Seppo Tuhkanen. LU-lehden vastaavaksi toimittajaksi ryhtyi Seppo
Lahdenkauppi. Reino Rytiniemi toimitti vuosien 1981 - 1990 aikana 20 lehteä.
BB-hiihto järjestettiin viimeisen kerran (Kuvassa moninkertainen voittaja Antti Varis).
Ruotsi-Suomi - maaottelumatkalle Tukholmaan osallistui
23 henkeä
Ira Kinnunen valittiin seuran puheenjohtajaksi vuodeksi 1992. Nuoren naisen (19 v) valinta kiinnosti
sanomalehtiä, jotka julkaisivat laajoja artikkeleita Irasta.
1992
Lieksassa järjestetyn 450 osallistujan piirileirin johtajana toimi Ira Kinnunen. LU:laisia osallistui
35 henkilöä. LU sai soutujaoston. Jorma Kinnusen johtamat kirkkovenesoutajat menestyivät erinomaisesti
saavuttaen mm. kaksi SM - hopeaa.
Urheilukentän kuuluttamorakennus kuohutti valtuuston äänestämään ja hylkäämään hankkeen. Seuraavassa
istunnossa rakentamislupa myönnettiin äänin 36-5. (kuvassa kuuluttajat työpaikallaan)
Lieksa-Pielisjärvi - seura nimesi uusia Pielisen taitajia, joista kolme LU:laista : Jaakko Heikkinen
(pj. 60-luvulla), Heino Muikku ja Ilkka Pajamo. Lieksa-päivän juhlassa Seppo Lahdenkauppi esitelmöi
lieksalaisen urheilun saavutuksista. Kaija Piirainen valittiin puheenjohtajaksi vuodeksi 1993
1993
Heino Muikun valinta marraskuussa LU:n seuraavaksi puheenjohtajaksi äänestyksen jälkeen ei kaikkia miellyttänyt,
niinpä uimarit ja Sulkavalla SM-kultaa voittaneet soutajat erosivat joulukuussa LU:sta (kuva). Muikku toimi
puheenjohtajana kolme vuotta (1994-1996). Pentti Karttunen otti vastuulleen LU-lehden toimittamisen.
1994
LU järjesti historiansa ensimmäiset SM-kilpailut, yleisten ja nuorten sarjojen maantiejuoksun (Miesten voittaja
Visa Orttenvuori kuvassa kolmantena). LU:n
vastavalmistuneita seinäreliefejä luovutettiin viidelle yhteistyökumppanille: Suomen urheiluliitolle,
Lieksan kaupungille, Yleisurheilun kuvalehdelle, Karjalaiselle ja Lieksan Lehdelle.
1996
LU sai joulukuussa uudet säännöt. Seppo Lahdenkauppi valittiin puheenjohtajaksi. Johtokuntaa valittiin
lisäksi kolme uutta jäsentä.
1997
Johtokunnan työ käynnistyi kolmen hiljaiselovuoden jälkeen, ja seuran sääntöjä aletaan taas noudattaa.
Pentti Karttunen valitaan puheenjohtajaksi vuodeksi 1998. Seurassa on 320 jäsentä.
|
LENTOPALLO
1988
Lentopallojaostoa johti Pentti Mainela. Naiset ja miehet pelasivat kuntolentopalloa. C-tyttöjen
joukkuetta ohjasi Jari Jolkkonen. SM-sarjan alkuturnauksessa joukkue saavutti toisen tilan Outokummun jälkeen.
1989-1990
Matti Parkkonen johti jaostoa. C-tytöt saivat pm-hopeaa.
1991
Naisten 35-joukkue sijoittui SM - alkusarjassa kolmanneksi.
1992 - 93
Jaostoa johti Anni Muikku. N-35-joukkue sijoittui SM - alkusarjassa toiseksi. Kuntolentopalloilu oli
edelleen hyvin suosittua.
1994
Kuntonaiset voittivat puulaakimestaruuden häviämättä ainoatakaan erää. B-tytöt sijoittuivat kolmanneksi. Eeva
Härkönen valmensi tyttöjä ja johti jaostoa vuoden 1996 loppuun.
1995 - 97
Kuntonaiset voittivat puulaakimestaruudet peräkkäisinä vuosina. N-35 -sarjassa naiset sijoittuvat kolmanneksi
talvella 1997 SM - sarjan alkuturnauksessa Kangaslammilla. Tyttöjen lentopallotoiminta hiipuu.
|
PESÄPALLO
1988
Jaostoa johti Seppo Tuhkanen. Pesäpallon lipunkantajaksi Lieksassa valittiin Kaija Piirainen (kuva). Naisjoukkue
pelasi maakuntasarjan itälohkossa.
1989
Jaostoa johti Ilkka Pajamo. Pesiskouluun osallistui lähes 50 tyttöä ja poikaa. Kahdeksan joukkueen puulaakisarjan
voitti Enso. Naisjoukkue pelasi itälohkossa (kuva).
1990
Puulaaki - Cupin voitti Raja. Pesäpallon lipunkantajaksi nimettiin Minna Turunen.
1991
Jaostoa johti Minna Turunen. Pesiskouluun osallistui 30 lasta. Puulaakisarjan voitti Metsähallitus.
1992 - 93
Pesiskoulussa oli lähes 50 lasta. Sarjapeleissä ei menestytty. E - tyttöjen ja E - poikien mukanaolo loi uskoa
pesäpallon tulevaisuuteen.
1994 - 97
Kirsi Rokkonen alkaa ottaa vastuuta valmennuksesta. Innokkaita poikia ja tyttöjä on runsaasti. Kesällä 1995 piirin
pesisleiri järjestettiin Lieksassa. 1996 Unto Rokkosen perhe nimettiin piirin ansioituneimmaksi pesäpalloperheeksi.
Kirsi Rokkonen sai pienoispesäpallomailan tunnustuksena ansiokkaasta ohjaustoiminnasta. Kesällä 1997 aloitetaan
yhteistyö ja -pelaaminen Nurmeksen Seppojen kanssa. Puulaakiin ei enää ilmoittaudu joukkueita.
|
UINTI
1988
Jaostoa johti Tuomo Lackman. Uimarit kilpailivat mm. Kajaanissa, Savonlinnassa, Kiteellä, Joensuussa ja Kuopiossa.
Anne Lackman piti "välivuoden" yo - kirjoitusten vuoksi. SM-uinneissa Anne sijoittui 5:nneksi 100 m:n selkäuinnissa.
1989
Jaostoa johti Seppo Tuhkanen. Annen kehitys selkäuimarina jatkui. Kahden vuoden takainen pronssi kirkastui hopeaksi
100 m:llä. Kesäkisoista Anne saalisti kaksi hopeaa ja pronssin. Menestys nosti Annen maaottelu-uimariksi ja Pohjois -
Karjalan parhaaksi naisurheilijaksi. Myös Matti Immonen, Ulla Simanainen sekä Tuhkasen veljekset Sami ja Tero alkoivat
menestyä kansallisissa kilpailuissa. (kuvassa uimareiden valmentaja Antti Hämäläinen)
1990
Anne Lackman sai Lieksan Lehden urheilumitalin edellisen vuoden ansioista. Göteborgin MM-Cupissa Anne ui 50 m:n
selkäuinnin SE:n 31,59. Kaikkiaan Anne ui kolme Suomen mestaruutta vuoden aikana.
1991
Annen menestys selkäuimarina jatkui. Kolme Suomen mestaruutta ja yksi pronssimitali todistivat kehityksen jatkuvan.
Matti Immonen saavutti SM-pronssin 1 500 m:llä M-18 - sarjassa.
1992
Uimareiden menestyksellisin vuosi. Anne ui Barcelonan olympiakisoissa ainoana suomalaisena naisuimarina uuden SE:n
ja erävoiton. Hänen aikansa 100 m:n selkäuinnissa 1.06,48 oikeutti 39. sijaan 45 uimarin joukossa.
1993
Satu-Maaria Kirjavainen nousi seuran ykkösuimariksi Annen lopetettua. Kevään 1994 uinneissa uimarit edustivat vielä
LU:ta, mutta siirtyivät sitten Lieksan Loiskeen uimareiksi.
|
YLEISURHEILU
1988
Jaostoa johti Heino Muikku. Matti Härkönen voitti maastojuoksun yleisen sarjan piirinmestaruuden 15 km:llä (kuva). Kesäkuussa
keskusurheilukentälle saatiin sähköiset ajanottolaitteet. Pm-kisoja oli kolme, lisäksi yhdet kansalliset. 3x800 m:n
viestijoukkue T-16 (Ira Kinnunen, Pirkko Kortelainen ja Eija Hyvönen) sijoittui SM - viesteissä 13:nneksi. Pirkko oli 10:s
T-13 -sarjan SM-kisojen 800 m:llä. LU:n 64 urheilijaa sai 151 pm-mitalia, joista mestaruusmitaleja 24. Janne Liuski teki
piirinennätyksen 10-vuotiaiden poikien 3-ottelussa.
Kunniakierrokseen osallistui 56 kuntoilijaa. Tapahtuma tuotti n. 14 000 mk, josta seuran osuus 7 000.
1989
Kunniakierros tuotti 21 000 mk. SUL:n nuorisotoimintakilpailussa LU oli 19:s 450 seuran joukossa. Piirinmestaruuksista
pääsi iloitsemaan 18 urheilijaa. SM-tasolla Matti Utriainen sai pronssia maastojuoksussa M-55 -sarjassa. Joukkuepronssia
saivat Matti, Väinö Kärki ja Pertti Näsänen. Ikäkausihuipentumaan osallistui poikien P-14 pikaviestijoukkue (15.) sekä
Tiina Kärkkäinen T-13 korkeuteen (11.) ja Mervi Gröhn T-14 kuulaan (20.).
LU:n kansalliset yu-kisat muuttuivat "kansainvälisiksi", sillä osanottajiksi saatiin kenialaisia, nigerialaisia ja
tansanialaisia urheilijoita. Osanottajia oli 200 ja yleisöäkin yli 500 (kuva).
1990
Vuosi oli nuorisourheilun kannalta LU:n parhaita. Piirinmestaruuksiin ylsi 21 urheilijaa. LU säilytti asemansa piirin
kolmanneksi parhaana seurana. Kunniakierros tuotti 25 000 mk 74 juoksijan voimin. LU osallistui ensimmäisen kerran Karelia -
viestin järjestelyihin.
Kansallisten yu-kisojen huipputuloksista vastasivat USA:n Jeff Rogers 220 (korkeus) ja Kenian Joseph Sainah 47,64 (400 m).
(kuva 1500 metrin lähdöstä)
1991
Jaosto järjesti 22 kilpailua kesän aikana. A-luokan tulokseen ylsivät Eija Hyvönen ja Heidi Korhonen (13), joka sai
SM-hopean kuulassa ja pronssin kiekonheitossa. Petter Kukkonen (kuvassa) valittiin 10-vuotiaiden sarjan parhaaksi yleisurheilijaksi
Pohjois-Karjalassa.
1992
A-luokan urheilijoita olivat juoksijat Eija Hyvönen (18, kuva) ja Heidi Rapa (14). Ilkka Vänskä (13) rikkoi vetoapukisojen
tulosrajan seiväshypyssä (250).
1993
Heidi Rapa juoksi 800 ja 3000 m:llä pronssimitalit koululaisten SM-kilpailuissa (kuva). Ilkka Vänskä oli kuudes 6-ottelun
SM - kisoissa
1994
Yleisurheilujaosto järjesti huhtikuussa SM-maantiejuoksun. Uimahallin lähettyvillä juostun 20 km voitti Visa Orttenvuori
ajallaan 1.00.50. Naisten paras 15 km:llä oli Ritva Lemettinen. LU:n Heidi Rapa sijoittui nuorten 10 km:llä 14:nneksi.
10. Kansallisiin kilpailuihin osallistui neljä kenialaista ja kaksi sveitsiläistä urheilijaa. 1500 m:n rahajuoksussa
menestyivät kenialaiset. Pertti Näsänen voitti Espanjassa maratonin 60-vuotiaiden sarjan. Ilkka Vänskä (15) heitti A-luokan
tuloksen 60,22 keihäässä.
1995
Kansallisissa Ruotsin Tore Gustafsson heitti moukaria 76,18. Heidi Rapa ja Ilkka Vänskä olivat edelleen LU:n parhaita
yleisurheilijoita. Luokkatuloksia tehtiin vain 13. Vuosina 1989 - 1991 niitä tehtiin yhteensä 143 kpl.
1996
Tero Ridanpää juoksi kansallisten 100m aikaan 10,38 lievässä myötätuulessa (+2,38) (kuva). Pekka Raassina hyppäsi A-luokan
tuloksen korkeudessa. Ilkka Vänskä (17) heitti piirinennätyksen ja A-luokan tuloksen keihäässä 62,24. Toni Närväinen (11)
alkoi tehtailla piirinennätyksiä. Arttu Nousiainen (13) voitti seipäässä Itä-Suomen aluemestaruuden tuloksella 265.
Veteraanit saivat hopeaa SM-maratonilla. Saavan hölkän 1970-luvulla alkanut historia päättyi Erkki Kärkkäisen
voitettua kiertopalkinnon omakseen.
1997
Matti Utriainen alkaa johtaa jaostoa. Arttu Vänskä jatkaa valmennuspäällikkönä. Kunniakierros juostaan viiden vuoden
tauon jälkeen. Kansalliset/kansainväliset kisat järjestetään -toistaiseksi- viimeistä kertaa. Luokkatulosten määrä
nousee 21:een. Ilkka Vänskä ja Tomi Turunen heittävät SM-hopean keihäänheiton joukkuekilpailussa M19 -sarjassa (kuva, Tomi vas, Ilkka oik). Toni
Närväinen (12) juoksee valtakunnan maastomestariksi Kuortaneella. Veijo Nousiainen voittaa kultamitalin veteraanien
SM - maratonilla M50 -sarjassa. Hän sekä Erkki Kärkkäinen ja Matti Utriainen voittavat joukkuekultaa saman kisan M40
-sarjassa.
|
RAITTIUS- JA NUORISOJAOSTO
Jaoston toiminta jatkui vuosina 1988 - 1993. Se järjesti terveysvalistusvisailuja sekä esitti
raittiusvalistusvideoita ja palkitsi esimerkillisiä urheilijoita kirjapalkinnoin.
|
NUORISOTIIMI
Keväällä 1997 perustetaan neljän nuoren voimin NUORISOTIIMI. Viiden vuoden tauon jälkeen
juostaan Kunniakierros, jonka järjestelyistä vastaavat nuorisotiimiläiset: Leena Honkanen,
Eija Peltonen, Jari Timonen ja Ilkka Vänskä. Heidän organisoimaansa urheilukouluun ilmoittautuu
kesän edetessä 103 lasta.
Juhlavuoden 1998 johtokunta ja jaostojen puheenjohtajat:
pj. Pentti Karttunen
vpj. Jari Jolkkonen
siht. Mervi Tolonen
Aimo Hottinen
Ahti Ikonen
Heikki Nousiainen
Arttu Vänskä
Lentopalloj.
Toini Lehikoinen
pesäpalloj.
Timo Vähäkoski
Yleisurheiluj.
Matti Utriainen
nuorisotiimi
Ilkka Vänskä
Edellinen
Sivun alkuun
Historian pääsivulle
|
|
|
|
